Normaalisti Google AdWords -mainos on muutama ylistyssana mainostavasta yrityksestä, mutta toisinaan törmää nokkelaan oivallukseen joka säväyttää. Tästä esimerkkinä on “Tie -valokuvanäyttelyn” mainos, joka tarjoaa hienoa oivallusta näinkin rajoittuneessa mainosmediassa.
Tämä on malliesimerkki siitä, mitä mainonnassa kaivataan lisää: Oivalluksia.
Blogiin kirjoitus on jäänyt taas muutaman päivän osalta, koska kaikki on hyvin. Aina kun jokin asia alkaa sapettamaan, tulee mieleeni että kirjoitanpa sen blogiini jotta koko maailma saa kuulla mikä minua sylettää, mutta kun kaikki on hyvin, ei sitä tule mainostettua.
Lueskentelin aamusta erilaisia blogeja, ja totesin että näin se näkyy olevan muillakin. Blogikirjoitukset voisi oikeastaan jakaa tasan kahteen pääryhmään:
A) Vituttaa. Kaikkia kiinnostaa, mikä sinua ottaa päähän. Varsinkin, jos ollaan samalla alalla, harrastetaan samaa tai ollaan muuten vain kiinnostuneita samasta asiasta. Opitaanhan siinä muiden virheistä, ettei itse niitä tarvitse toistaa.
B) Oma elämäni. Ketään ei kiinnosta, kun kerrot käyneesi mustin kanssa lenkillä ja sitten Miran kanssa kahvilla. Paitsi ehkä blogisi neljää vakiolukijaa - omia kavereitasi. Tämäkin tiedotus hoituisi oikeastaan helpommin vaikkapa Facebookin oma tila kentässä, ei kai siitä tarvitse blogia pitää.
Oikeastaan on vielä ryhmä C, eli blogikirjoittajat jotka oikeasti etsivät uutta ja kiinnostavaa, joka voisi kiinnostaa sinuakin. Seuraan ahkerasit useampia markkinointi-, media- ja Apple-aiheisia blogeja, sekä epäsäännöllisesti Googlen blogia. Näissä blogeissa keskitytään positiivisessa hengessä johonkin uuteen ja kiinnostavaan, sen sijaan että haukuttaisiin asiat jotka ovat huonosti. Todennäköisesti nämä blogit keräävät myös parhaat mainostulot - kerrot kiinnostavasta tuotteesta ja tekstin vieressä on Googlemainos josta voit ostaa tämän tuotteen tai ainakin lukea siitä lisää.
Googlen mainos kun on verraton keksintö, se lukee blogisi läpi ja etsii avainsanoja, joiden mukaan se valitsee sivullesi sopivimmat mainokset. Kirjoititpa sitten “Uusi iPod touch on aivan susi, ei toimi pätkääkään” tai “Uusi iPod touch on loistava, en vaihda sitä enää mihinkään” löytää Google avainsanan iPod Touch ja sijoittaa sivulle linkin “Apple Store - Osta iPod touch täältä ilman postikuluja ja halvalla”. No, jos olet juuri haukkunut koko laitteen, miksi kukaan klikkaisi päästäkseen ostamaan sen? Kun taas jos olet kehunut tuotteen taivaisiin ja blogisi lukijat vieläpä ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin sinäkin, mikseivät he klikkaisi linkkiä ja lukisi lisätietoja tuotteesta valmistajan kotisivuilta?
Miksi sitten on niin vaikeaa pitää blogia, joka etsii uutta ja kertoo siitä aidon innostuneesti? Yksi syy tietysti on raha, voihan olla ettei Maija Mallikortilla ole varaa ostaa uutta MacBookia vain kertoakseen blogissa kuinka ylivoimainen laite se on. Mutta tämä on mielestäni vain selittelyä, jokainen tekee elämässään vähintään viikottain, jos ei päivittäin, uusia löytöjä jotka innostavat, kiinnostavat ja parantavat mieltä. Näistä vain on vaikeampi kertoa. Varsinkin näin suomalaisena meillä on tapana avautua silloin kuin meitä vituttaa ja pitää suumme visusti kiinni silloin kun kaikki on hyvin.
Ai niin, unohdin, tällä hetkellä minua vituttaa DNA. Tässä siis vielä pikainen avautuminen siitä.
Puolisoni irtisanoi kesällä dna laajakaistan, joka sujui ongelmitta. Kului kuukausi ja toinen, ja postiluukusta kolahti lasku oheispalveluna olleesta dna nettiturvasta. Eli dna:n brandaamasta F-Securesta. No, lasku tietysti reklamoitiin ja jäätiin odottamaan vastausta. Vastaukseksi saatiin karhulasku sekä tieto, että tämä olisi pitänyt irtisanoa erikseen. Asiasta käytiin sähköpostikirjeenvaihtoa, mutta lopulta oli helpompaa vain maksaa lasku (vähän alle 20 euroa). Toivon mukaan, kun itse lopetamme DNAn kaikkien palveluiden käytön, ja hyvällä tuurilla suosituksestamme joku muukin, DNA häviää tätä kautta ainakin sen 20 euroa. Sitten ei vituta enää yhtään.
stX - Mac news